Projektina kasvihuone ammattiviljelyyn
Projektina kasvihuone ammattiviljelyyn
Haluaisin kertoa teille kuinka minusta tuli ammattiviljelijä. Se ei todellakaan ole ollut mikään haaveammatti tai mitenkään kovin pitkään ajatuksissa. Päinvastoin, se oli kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Saimme kolmannen tyttäremme vuonna 2017 ja vauva-arki oli melko rankka huonosti nukkuvan maitoallergikon kanssa. Tuohon kamalaan krooniseen univajeeseen iski varmaankin jonkin sortin kolmenkympin kriisi. Itsetuntoni oli riekaleina, hapuileva ammatillinen identiteettini oli ihan hukassa, eikä elämässä tuntunut olevan enää mitään tarjolla minulle. Kesällä 2018 ystäväni oli kuullut, että yksi paikallisista puutarhoista oli lopettamassa toimintaansa, hän huikkasi sivumennen ”Sinun pitäis jatkaa sitä”. “Hullu!” Hetken mietittyäni ajatuksesta tulikin erittäin mielenkiintoinen, suorastaan kiehtova! Kesän 2018 helteissä oli ylisomaa innostua puutarhailusta ihan uudella tavalla <3
Ensimmäisen vuoden opinnot eteni hyvään tahtiin ja liiketoimintasuunnitelmaa hiottiin samaan aikaan, kun innostuneena palauttelin tehtäviä toisen perään koululle. Alusta asti meille oli selvää, että toiminta täytyisi olla täällä meillä kotona, koska VIHAAN autoilua. 10 km matka (Joo, itseasiassa se on tosi lyhyt moneen muuhun verrattuna) on saanut omat ajohalut taltutettua aikoja sitten, ja joka ikinen kerta kun rattiin nousen, tunnen sisimmissä pientä tuskaa. Tällä hetkellä odotan enemmän kuin innoissani reilun vuoden päähän hetkeä, kun nuorimmainen aloittaa eskari-polkunsa ja elämänsä koulukyytiläisenä <3
Keväällä 2019 pääsin työharjoitteluun Sirkkaan Kotilaen Puutarhalle. Merjasta tuli rakkain mentorini, hän opetti ja näytti kaiken mitä tiesi ja osasi. Minusta tuntu, että olin löytäny sielunsiskoni! Teimme kaupat hänen kasvihuoneestaan ja irtaimistosta ja niin me aloitimme oman elämän mittaisen projektin kasvihuoneviljelijöinä. Merja pääsi ansaituille eläkepäivilleen, onnellisia ja leppoisia eläkepäiviä Merja! ?
Kasvihuonerakentamisen lupakäsittely oli tavallisen asuinrakennukseen verrattuna huomattavasti yksinkertaisempaa. Koska kyseessä on rakenteeltaan niin poikkeava rakennelma, riitti toimenpideluvan hakeminen. Prosessi meni yllättävän nopealla aikataululla ja syksyllä 2019 pääsimme jo rakennuspuuhiin.
Olimme valinneet kasvihuoneelle juuri sopivan paikan kotitalon viereistä pienen pellon reunalta. Jo ensimmäisiä liiketoimintasuunnitelmia tehdessä oli päivän selvää, että halusimme toiminnan tänne meidän tilalle Karkkoon. Kasvihuoneviljely on todella intensiivistä sesonkiaikana, ja näin on mahdollista yhdistää perhe ja työ. Meillä itseasiassa lapset ovat olleet alusta asti mukana auttamassa milloin missäkin pienemmässä ja isommassa puuhassa. Välillä kannetaan multaa yhdessä, toisinaan ruukutetaan kasveja tai siivotaan!
Meille oli alunperinkin tärkeää tehdä meille sopivassa mittakaavassa viljelyä. 320 neliöinen kasvihuone on todella pieni, verrattuna keskiverto huoneeseen Suomessa. Meidän visio yrittämisessä on aina perustunut persoonalliseen tekemiseen, laadusta tinkimättä. Alkuinvestointi tämän mittaluokan huoneessa on huomattavasti huokeampi ja moni riski on paljon pienempi. Sitä paitsi, mistä koskaan tietää kuinka nopeasti tähän kyllästyy! 😀
Ideoimista on riittänyt kuinka hyödyntää huone mahdollisimman tehokkaasti, erityisesti amppeleille on rakennettu paljon lisää tilaa. Yksilöllisiä ratkaisuja on välillä etsitty kissojen ja koirien kanssa. Tämän vuoksi kasvihuoneessa on paljon uuden tekniikan lisäksi kierrätystavaraa, kuten esimerkiksi pitkin Kittilän kylää kerätyt kuormalavat muuttuivat tasoiksi ja paraatipaikalla sisään tullessa on vaaleanpunaiseksi maalattu sähkökaapelikela. Sopii tänne minun kukkaparatiisiin kuin nenä päähän, vai mitä?! <3
