Esikasvatuspuuhat

 

Meillä täällä pohjoisessa Suomessa sää on vielä helmi- ja maaliskuussakin kylmä, öisin voi helposti lämpötila tipahtaa parinkympin alapuolelle. Kasvien kasvamiseen tarvittava valo riittää luonnon puolesta vasta maaliskuun puolivälin tienoilla meän korkeudella. Tämä on pääsyy siihen, miksi kasvihuoneen lämmitystä lykätään tuonne maaliskuun loppupuolelle. Varsinkin tänä vuonna 2022 energiakustannuskysymykset säätelevät erittäin kovasti kannattavuutta viljelyn aloituksen ajankohtaa mietittäessä.  Toisaalta kuitenkin sadon saamisen kannalta tietyt kasvit on saatava tarpeeksi ajoissa multiin itämään ja kasvamaan. Lapissa ensimmäiset yöpakkaset tulee yleensä jo elokuun aikana, joten satokausi voi jäädä lyhyeksi.

 

Onneksi kasvihuoneessa voi kuitenkin touhuilla näin lasten hiihtolomien aikaan kaikenlaista muutakin. Viime viikonloppuna lomien aloituksen kunniaksi kannoimme kuusi lavallista multaa sisälle! Koneellinen siirto olisi tietenkin ollut paljon helpompaa, mutta näillä neliöillä ei ole varaa niin laajoihin kulkuväyliin.

 

Jokaisella kasvilajilla on oma yksilöllinen kasvutahti, tästä syystä kylvöjen oikea ajoitus on äärimmäisen tärkeää. Viljelyn suunnittelu on muutoinkin tärkeä osuus , jotta kaikki mahdollinen tila saadaan käytettyä optimaalisesti hyödyksi ja kaikki kasvit saavat niille parhaimman mahdollisen paikan kasvutilaksi. Kevään viljely aloitetaan jo edellisenä vuonna, tarkasti merkitään mikä myi loppuun ja mitä jäi, mitkä näihin seikkoihin vaikutti. Näistä tehdään johtopäätöksiä ja suunnitellaan seuraavan vuoden kasvikokoonpano, tehdään pistokastilaukset valmiiksi ja osittain myös siementilaukset. Koneelta löytyy paljon erilaisia exel-tiedostoja kasvilajeista, merkinnöistä ja paikkakartoista. Ja koska tykkään tehdä käsin ja piirtää, teen joka vuosi isot laminoidut kartat, joita on helppo pitää mukana. Tuoreena viljelijänä olen pitänyt periaatteena, että joka vuosi pitää kokeilla jotain itselle aivan uutta niin pistokkaana kuin siemenkasvatuksissakin.

Myös esikasvatustoiminta suunnitellaan tiukaksi paketiksi, tästä tehdään myös kasvikartat, mitä missäkin mahtuu olemaan. Nyt kun olen innostunut myös kasvattamaan leikkokukkia pellolla, niidenkin esikasvatus suunnitellaan tarkemmin. Ensimmäinen taimisatsi kohdentuu kesäkukkiin ja hyötytaimiin, niiden muutettua kasvihuoneeseen alkaa leikkokukkien esikasvatus.

Kasvien esikasvatus alkaa tammi-helmikuun vaihteessa ja kylvöt lisääntyy mitä pidemmälle kevättä päästään. Meillä täällä Lauran Puutarhalla esikasvatustilana toimii Versola, vanha autotalli, joka muutettiin esikasvatustilaksi. Tilaan tehtiin uudet eristykset, asennettiin kunnolliset kasvilamput ja nikkaroitiin pöytätilat. Joitain juttuja haluaisin vielä fiksailla tuolla, ehkä tässä jonakin vuonna tulee sopiva hetki pikkurempalle 😀

Nyt maaliskuun alkupuolella Versolassa alkaa olla tupa täynnä ja pikkuiset kukkien alut odottelevat muuttoa kasvihuoneeseen. Tänä vuonna esikasvatuslistalla ovat olleet mm. keijunmekko, kelloköynnös, orvokit, amppelipetunia, petunia, riippalobelia, lumihiutale, jättiverbena, kausimansikka, erilaiset chilit ja paprikat, heliotrooppi, samettikukat, erilaiset yrtit, hopealehti ja tomaatit.

Riippuen lajikkeesta ja siemen koosta kylvän siemenet joko valmiiksi muovikennoihin yksi kerrallaan tai hajakylvönä styroksilaatikoihin. Esimerkiksi keijunmekko on epätasainen itämään, joten sen kylvän hajakylvönä ja myöhemmin sitten koulin lokerikkoon. Orvokit kylvän suoraan yksitellen muovilokerikkoihin niiden todella hyvän itävyyden vuoksi.

Kylvöihin käytän Biolanin Kylvö- ja Taimimultaa, se on hienojakoinen multaseos, joka on suunniteltu erityisesti kylvöihin ja taimikasvatukseen. Kylvö- ja taimimulta soveltuu myös luomukasvatukseen. Multaan on lisätty kasvua edistäviä Gliocladium-hyötymikrobeja ja mykorritsaa sekä rahkasammalta, joka lisää mullan ilmavuutta. Kasvualustaan voi sekoittaa myös perliittiä, joka on ympäristöystävällinen ja luonnollinen maanparannusaine. Perliitti on vulkaaninen aine, joka voimakkaan kuumentumisen myötä on muuttunut valkoiseksi ja huokoiseksi. Aine sekoitetaan multaan, josta tulee ilmavaa ja kuohkeaa. Aine huolehtii juurten hapensaannista ja saa siemenet itämään nopeammin ja nuoret juuret juurtumaan paremmin. Esimerkiksi herkät keijunmekot saavat meillä kasvualustaansa perliittiä. Kasveille, joille pieni kuivahtaminen on pahinta, lisään alustaan vermikuliittiä. Se on luonnonmukaista ja lämpökäsiteltyä savimineraalia, joka pitää kasvualustan kosteana ja kuohkeana sekä edistää taimien kasvua.

Versolan kasvuolot on säädetty optimaaliseksi kasvien kasvulle, sen ilmankosteus on hieman tavallisen talon ilmankosteutta korkeampi, valot on ajastettu ja lämpötiloja säädellään tarpeen mukaan. Osalle kylvöistä on käytössä lämpömatot, jotkin siemenet tarvitsevat itääkseen korkeampaa lämpötilaa. Tärkeää on tietysti tarkistaa lajikohtaiset kasvatusohjeet esimerkiksi siemenpusseista, tai ihan netistäkin löytyy artikkeleita pilvin pimein.

Kelloköynnös

Mikäli nyt innostut kokeilemaan esikasvatusta, huolehdi että sinulla on kaikki tarvittavat valmiiksi hankittuna. Tarvitset vain sopivaa multaa, kylvöastioita, siemeniä, riittävästi valoa. Eteläikkuna on sisällä paras sijoituspaikka valon kannalta, mutta valoa voi lisätä kasvilampuilla, niitä on nykyisin tosi mukavasti saatavilla. Kylvöastioiksi käy hyvin esimerkiksi pestyt maitopurkit ja viinirypäleiden muoviastia on ihan täydellinen kierrätysastia kylvöihin juuri sopivien reikien ja kannen vuoksi. Muista huolehtia tasaisesta kosteudesta (minikasvihuoneet ovat tämän takia todella käteviä!) ja lue tarkkaan siemenpussista esikasvatusajan pituus. Se on monesti merkitty aikajanalla pussin taakse. Liian aikaisin ei kannata aloittaa esikasvatusta, taimet vaativat paljon tilaa, valoa, vettä ja ravinteita kasvaessaan. Mutta esikasvatus on todella mielenkiintoista ja antoisaa puuhaa, kerran kun pääsee kokeilemaan ja onnistumaan niin koukkuun jää <3

Tällä hetkellä koko ajan kasvava trendi on omavaraisuuden kasvattaminen, ekologisuus ja luonnonmukaisuus. Näiden teemojen ympärillä omatki arvot paljon pyörii. Innostuin aikoinaan kovasti tomaattien kasvattamisesta, omakasvatetut tomaatit ovat ihan vertaansa vailla. Voi olla että tulee kuuluisaa Lapin lisää, mutta yöttömässä yössä kypsyneet tomaatit ovat ihan parhaita <3 Nykyisin vakioviljelyihin kuuluu myös kurkut, kesäkurpitsat, paprikat, chilit ja yrtit. Omaan käyttöön minulla on pieni, liian pieni, 12 neliön kennokasvihuone näille kasvatuksille. Haaveilen toteuttavani tulevana kesänä kunnollisen hyötytarhan, johon saisin kunnolla tilaa lavakauluksille, joihin saisin juureksia, salaatteja ja sipuleita kasvamaan.

Keijunmekko

Helppoja ja nopeita syötäviä esikasvatettavia ovat esimerkiksi kesäkurpitsat, kaalit, krassit, tilli, minttu, sitruunamelissa, korianteri.. Kukista auringonkukat ja tsinniat. Nämä voi laittaa itämään muutamaa viikkoa ennen ulosistutusta (vanhan kansan mukaan se maaginen 10. kesäkuuta), kannattaa kokeilla! Suorakylvönä, eli ulos maahan tai viljelylaatikkoon suoraan kylvettävät, kannattaa kokeilla esimerkiksi porkkanoita, punajuuria, lanttua, naurista, pinaattia, herneitä, papuja, kehäkukkia, ruiskaunokkia.. Me täällä puutarhalla keskitymme enemmän sitten niihin pitkän kasvatusajan vaativiin lajeihin <3

Kannattaa ehottomasti tutustua suomalaisten verkkokauppojen laajoihin siemenvalikoimiin, esimerkiksi Exotic Garden verkkokaupasta löytyy tuttujen ja turvallisten lajikkeiden ohessa laajasti eksoottisempiakin lajikkeita kokeiltavaksi. https://www.exoticgarden.fi/epages/exotic.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/exotic/Categories/Siemenet

Chilit ja paprikat

Ajattelin alunperin kirjoittaa ensi viikolla omien synttäreiden ohessa kukkien käytöstä leivonnaisiin koristeena, mutta sain paljon kysymyksiä hyötyviljelyn aloittamiseen liittyen. Mitä olet mieltä, jatketaanko hyötyviljely- ja omavaraisuus-teemoilla vai kiinnostaisiko enemmän kukkien käyttö turvallisesti elintarvikkeissa? Jätä kommenttia tänne tai someen!

Kuulumisiin taas ensi viikkoon!

Käyntiosoite puutarhalle

Sodankyläntie 1000

99270 Hormakumpu

Tervetuloa! ❤️

​